Siirry suoraan sisältöön

Työyhteisösovittelulla sujuvampaan työarkeen – rohkeutta tarttua ja ratkaista

”Taavetti se taas lähetteli viestejä mun ohi. Kuulin Helinältä, että hän oli ollut kopiona viestiketjussa, vaikka asia ei kuulu ollenkaan hänelle, vaan mulle.”

Tyypillinen kahvipöytäkeskustelu? Ei saisi olla.

Esimerkkikeskustelu saattaa kuulostaa harmittomalta vuodatukselta, ja sellaiseksi se todennäköisesti tulkitaankin, mutta etenkin toistuessaan asia kannattaa ottaa tosissaan. Työyhteisön toimintakykyä pahastikin rampauttavat sisäiset konfliktit saavat nimittäin usein alkunsa hyvin pienistä asioista.

On huono merkki työpaikan ilmapiirin kannalta, jos kahvipöydässä puhutaan pahaa poissa olevan kollegan tavasta tehdä töitä. Se ei ole niinkään oleellista, onko kollegan käytöksessä oikeastikin moitittavaa. On joka tapauksessa ongelmallista, jos työyhteisön ilmapiiri pääsee niin heikoksi, että negatiivisista asioista puhutaan julkisesti ja henkilöön käyvästi.

Lähes poikkeuksetta yhteinen nimittäjä konfliktille löytyy siitä, että jotain ikävää on tapahtunut kahden tai useamman henkilön välillä, mutta asiaa ei olla käsitelty loppuun ja sovittu. Kaihertamaan jäänyt tilanne painaa takaraivossa aina, kun kyseisen henkilön kanssa ollaan tekemisissä. Mitä kauemmin työyhteisön ristiriitojen annetaan elää omaa elämäänsä, sitä vaikeampaa niille on tehdä mitään.

Kuulostaa ehkä pahalta, mutta vaikeankin tilanteen purkamiseen on onneksi keinoja, ja meillä niitä tarjolla työkalupakillinen. Käytämme niitä apuna työyhteisösovittelussa.

Työyhteisösovittelussa pyritään purkamaan ahdistusta ja ristiriitoja aiheuttanut tilanne tai tilanteet. Tässä blogissa kerromme mitä sovittelussa tehdään, mitä se osallistujiltaan vaatii, ja miksi siinä kannattaa käyttää ulkopuolista apua sisäisten osaajien rinnalla.

Kuinka pitkälle ristiriitoja kannattaa ratkoa omin voimin ja missä vaiheessa kannattaa ottaa mukaan ammattisovittelija?

Yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa, mutta on viimeinen hetki aloittaa sovittelu, jos tilanne pääsee avoimeksi konfliktiksi ja ihmiset alkavat käyttäytyä asiattomasti. Silloin ollaan jo pahassa liemessä ja todennäköisesti ulkopuolinen apukin on jo tarpeen. Yhteisön sisälläkin voi toki olla osaamista sovittelusta, mutta jo objektiivisuuden takia kannattaa ottaa kaveriksi ulkopuolinen. Hän näkee ja osaa huomioida myös ne ongelmat, joihin sisäpiiriläinen on jo tottunut ”talon tapoina” tai tiettyjen henkilöiden ”se nyt vaan on tuollainen” -käyttäytymismalleina.

Työyhteisösovittelu voidaan tarvittaessa aloittaa niinkin perustavanlaatuisista asioista kuin määrittelemällä, mikä on sopivaa tai epäsopivaa käytöstä. Usein tilanteen kärjistyessä avoimeksi konfliktiksi tulee ilmi, että työyhteisön ristiriidat ovat muhineet pinnan alla ehkä jo vuosia. Se johtuu siitä, että ihmiset turtuvat epäasialliseen käytökseen ja alkavat pitää sitä normaalina.

Sovittelijan kanssa voidaan tehdä töitä myös ennakoivasti. Silloin pyrimme ehkäisemään konfliktien syntymisen jo ennen kuin ne paisuvat liian hankaliksi käsitellä. Hyödynnämme ennakoivassa työssä todistetusti tuloksellista B.UP Coaching® -valmennusmenetelmää. Menetelmän avulla saamme ennaltaehkäisyn keinoin esihenkilöt ja työntekijät samalle sivulle ja työskentelemään samojen päämäärien eteen – toisiaan kunnioittaen ja kollegoiden työtä arvostaen.

Mitä työyhteisösovittelussa tehdään?

Paha mieli kumpuaa usein väärinymmärryksistä ja virhetulkinnoista. Ihmiskeskeisen, eli restoratiivisen työyhteisösovittelun tarkoitus on katkaista nuo tulkinnan kehät ja varmistaa, ettei ainakaan samanlaisia virheitä tehdä enää jatkossa. Restoratiivisessa sovittelussa ratkaisun saavat aikaan ristiriitatilanteeseen osallistuneet ihmiset. Siinä kukin ottaa vastuun itsestään ja tekee korjaavia päätöksiä paremman tulevaisuuden eteen.

On olemassa myös asiakeskeinen sovittelumalli, mutta sillä ei tyypillisesti päästä yhtä hyviin tuloksiin kuin restoratiivisessa. Siksi keskitymme restoratiiviseen malliin ja hyödynnämme asioista ja työtavoista sopimiseen tarvittaessa erillisiä työvälineitä.

Jo mainittua tulkintojen kehää ei voi katkaista kiertoilmaisuilla. Onnistuneessa sovittelussa oleellista on nostaa asiat aidosti pöydälle ja rohkaista osallistujia puhumaan avoimesti ja rehellisesti – muttei kuitenkaan ilkeästi. Tarkoitus on parantaa haavoja, ei syventää niitä. Sovittelussa keskustellaan syyllistämättä ja edetään yhteistä päämäärää kohti. Tavoitteena on sopia pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan jatkossa.

Ihmisten keskinäisiä välejä selvitetään parikeskusteluissa. Niissä on ihanaa nähdä ihmisten aito halu päästä sovintoon. Keskusteluissa vallitsee ehdoton luottamuksen ilmapiiri, joka herättää osallistujien luontaisen sovinnonhalun. Tulokset ovat aina hyviä, kun ihmiset työskentelevät aktiivisesti ja sisäsyntyisen motivaation ajamina sovinnon eteen. Kun ottaa vastuun omasta toiminnastaan, löytyy myös ratkaisu ja halu pyytää anteeksi.

Joskus kuvitellaan, että sovittelu on pelkkää lempeää puhetta, mutta se ei pidä paikkaansa. Avoin dialogi on toki tärkeä keino keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi, mutta se on silti vain yksi työväline. Dialogi alkaa herkästi toimia itseään vastaan, jos keskustelussa ei edetä minnekään. Siksi hyödynnämme työyhteisösovittelun rinnalla myös osallistujia aktivoivia B.UP Coaching® -valmennusmenetelmiä, joiden avulla saavutetaan parempia ja pysyvämpiä tuloksia.

Luonnollisesti sovitteluun kuuluu myös suuria tunteita ahdistuksesta pelkoon, vihaan ja lopulta helpotukseen. Moni helpottuu jo kuullessaan työyhteisösovittelun alkamisesta. Olo paranee jo siitä tiedosta, että ”hiertävälle kivelle kengässä” tehdään vihdoin jotain.

Mitä onnistunut työyhteisösovittelu vaatii tilaajalta ja osallistujilta?

Tilaajalta vaaditaan vain rohkeutta aloittaa. Keskustelu pitää uskaltaa avata ja myöntää sekä ongelman olemassaolo että oman keinovalikoiman puutteet puuttua asiaan.

On hyvä myös ymmärtää, että muutos voi tehdä kipeää. Ihmiset ovat oppineet hyväksymään negatiiviset toimintatavat osana normaalia, erityisesti tilanteessa, joka on jatkunut jo pitkään. Esimerkiksi ihminen tai tiimi on oppinut selviämään työyhteisössä joko projisoimalla tai uhriutumalla, ja näitä negatiivisia toimintamalleja toistetaan tiedostamatta. Tällainen käytös sairastuttaa työyhteisöä ja estää myönteisiä muutoksia kohti yhteistä hyvää.

Osallistujien täytyy puolestaan haluta aidosti tehdä sovinto ja elää sovussa. Aitoutta tarvitaan myös sovittelun aikana: jos ihmiset näyttelevät tai peittelevät itseään, se heikentää sovittelun tuloksia. Pitää osata luottaa muihin sovitteluun osallistujiin, jotta he uskaltavat puolestaan luottaa takaisin.

Millaisia tuloksia sovitteluista voi toivoa?

Työyhteisösovittelun tulokset ovat usein huimia sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Kun ihmiset löytävät oman paikkansa organisaatiossa, sujuu myös arki jouhevammin ja energiaa säästyy uusiin innovaatioihin vihanpidon sijasta. Sovinnossa toimiva työyhteisö on tehokkaampi, sairauslomat vähenevät ja ihmiset omaksuvat jopa uusia työnteon tapoja, jotka eivät olleet mahdollisia vastahankaisessa ilmapiirissä.

Kun ihmiset oppivat arvostamaan itseään, arvostavat he myös helpommin ihmisiä ympärillään. Toisiaan arvostavat ihmiset puhuvat enemmän toisilleen ja oppivat, mitkä asiat pitää vain hyväksyä ja mihin haetaan yhteisiä ratkaisuja. Keskinäinen kyräily vaihtuu keskinäiseen arvostukseen.

Kuinka kauan koko prosessiin menee aikaa?

Työyhteisösovittelu on aina mahdollisimman tiivis projekti, jolla on selkeä alku, loppu ja seuranta. Aikaa ei käytetä yhtään enempää kuin on tarve. Koska sovittelu on aina ihmisten välinen asia, kestää se tyypillisesti sitä kauemmin, mitä enemmän osallisia konfliktissa on. Nopeimmin olemme selvinneet sovittelusta kolmessa päivässä, mutta tyypillisesti prosessi kestää 2–4 viikkoa.

Työmme luonnollisesti jatkuu vielä työrauhan saavuttamisen jälkeenkin. Järjestämme ensimmäisen seurantatilaisuuden noin kuukauden kuluttua työrauhasopimuksen tekemisestä. Seurannan tarkoitus on varmistaa, että sovitut asiat on otettu tosissaan ja käytäntöön. Hyödynnämme jälkihoidossa myös B.UP Coaching® -valmennusmenetelmää, jos työyhteisön tilanne vaatii lisätoimia.

Miksi juuri B.UP?

Meillä on tarjolla harvinainen yhdistelmä sekä menestys- ja muutoscoachingin että restoratiivisen työyhteisösovittelijan palveluita samassa paketissa. Ihmiset eivät jää tyhjän päälle työyhteisösovitteluprosessin jälkeen, vaan autamme heitä löytämään paikkansa.

Meidän sovitteluissamme myös nauretaan paljon. Vaikka asiat ovat usein vakavia, ei niitä kannata lähestyä liian ryppyotsaisesti. Päinvastoin positiivinen lataus lieventää osallistujien jännitystä ja auttaa tilanteen purkamisessa.

Ilon ja intohimon kautta!

KOHDATAAN.

RAKASTU MATKAAN.

MENESTYTÄÄN YHDESSÄ.

Huippujulkaisut

 KATSE ETEEN JA YLÖS  ❤️

B.UP -
OPEN YOUR FUTURE

B.UP tarjoaa sinulle ja yrityksellesi tuen jatkuvaan kehittymiseen.

Tutustu palveluihin

LISÄÄ TARINOITA.

Katja Koskimies

Avoin mieli riittää

Tulevaisuudesta on hyvä ymmärtää sen olevan kokoelma erilaisia opittuja ja eri tahojen esittämiä näkemyksiä toivottavista ja ei-toivottavista asioista. Olemme niin tottuneita osaan näistä näkemyksistä..

Lue lisää »