Sain joululahjaksi Mark Sullivanin kirjoittaman kirjan Kohti vihreää laaksoa. Tarina alkaa vuodesta 1944. Martellin perheen pakomatka Ukrainasta Stalinin ja Hitlerin hirmuhallintojen ristitulessa tempaisi niin mukaansa, että aloitettuani luin kirjan aikalailla yhdellä avauksella. Kirjassa vaikutuksen teki tarinan kerronnan karuus, suoruus ja toiveikkuus. Tunteet välittyvät monen kirjavana. Alla monenlaisia ajatuksia herättävä lainaus kirjasta:
”Ongelma on siinä, että suurin osa ihmisistä turhautuu, koska he eivät vähällä vaivalla ja lyhyessä ajassa löydä, mitä etsivät, tai saa tehdyksi, mitä yrittivät tehdä. He luovuttavat epäonnistuttuaan pari kertaa tai ponnisteltuaan pari vuotta. Unelma, joka kerran sai heidän sydämensä loistamaan, alkaa nyt tummentamaan sitä, ja he rupeavat ajattelemaan eri tavalla. He menettävät uskonsa aivan liian aikaisin. Heidät valtaa aivan liian aikaisin epäily, eivätkä he usko, että heidän unelmansa voisi käydä toteen. Ongelma on siinä, etteivät he ole uskollisesti seuranneet sydäntään kyllin pitkään.”
Ajatukseni siitä, että elämä ilman unelmia on kuin taivas ilman aurinkoa vahvistuu.
Luottamus tulevaisuuteen
Monenlaisia tunteita välittyy tämän päivän tarinan kerronnassa selaillessani somessa postauksia ja kuunnellessani ihmisten porinoita, erilaisissa paikoissa, arjen asioista. Joissakin tarinoissa huokaillaan miten raskasta on ollut tai on. Nämä tarinat ovat jotenkin tutunoloisia. Syyt vain ovat erilaisia kuin vuosina 2020, 2021 tai 2022 tai sitä aiemmin. Toisenlaisissa tarinoissa huomio kiinnittyy mahdollisuuksiin ja oivalluksiin arjen touhuissa onnistumisineen ja kommelluksineen. Tarinat vievät kirjoittajaa ja lukijaa eteenpäin.
Mielenkiintoista on seurata ihmisten erilaisia tapoja käsitellä vastoinkäymisiä tai moninaista suhtautumista muutokseen. Pumpuliin on ihana kääriytyä ja toisinaan myös laittaa pää pensaikkoon keventämään kuormaa. Hyvää tekee myös nauraa makiasti kommelluksille tai heittää hurttia huumoria siitä vaikeasta asiasta. Joku havahtuu vasta puutuneena tai kyynistyttyään tai empatiakyvyn kadottua.
Millaisen muutoksen haluat? Miksi muutos on tarpeellinen? Miten muutos toteutetaan? Mihin tavoite asetetaan? – kysymykset saavat aikaan toisinaan syvän hiljaisuuden. Hiljaisuudessa säntäilee monenlaista tunnetta uusien kysymyksien tullessa pintaan. Luottamusta tulevaisuuteen on tarpeen vahvistaa. Lisää kysymyksiä sinkoilee ilmoille. Mistä muutos aloitetaan? Liiketoiminnan suunnasta? Työyhteisön toiminnasta? Omasta elämästä? Pienen pienikin toivon pilkahdus ehjäyttää. Keskittämällä huomion mahdollisuuksiin luottamus tulevaisuuteen vahvistuu.
Merkitykselliset teot kohti päämäärää
Muutoskyvykkyyttä edistää muutostarpeen ymmärtäminen ja hyväksyminen. Muutosta edeltää aina päätös. Päätöksen tekee aina ihminen tai ihmiset. Muutos työyhteisössä on liiketoiminnan näkökulmasta aika lailla ”tekninen” asia joka usein liittyy yrityksen toimintaympäristöön ja toimintatapoihin jollain lailla. Ihmiselle muutos on pahimmillaan erilaisia pelkoja tai epävarmuutta aiheuttava ja parhaimmillaan poreileva tai mukavalla tavalla jännittävä mahdollisuus.
”Toivo ei löydy menneisyyteen takertumisesta, vaan mahdollisuuksista vaikuttaa siihen, että tulevaisuus on reilu, kestävä ja innostava.”
Katri Vataja, ennakointi- ja strategiajohtaja, Sitra
Hankaluusharhojen rakentamisen asemasta meille on hyväksi keskittyä tulevaisuusajatteluun. Vahvistamaan näkemystä siitä mihin haluamme päästä ja miten matkaa taitetaan.
Kipinän vaaliminen
Tehokkuuden lisääminen automatisoinnilla prosessien näkökulmasta ja tekoäly valtaa deittimarkkinaa. Siinä pari uutisotsikkoa. Ensimmäinen ollut kestopuheenaihe useita vuosia ja jälkimmäinen viimeaikojen TOP 5:ssa. Saatat ehkä ihmetellä deittimarkkinan kytkemistä työarkeen ja prosessien tehokkuuteen. Teknologian kehityksen seurauksena tekoälyinen deittikaveri on tätä päivää. Nämä tarjoavat nopeita dopamiinejä lisäävää vuorovaikutusta joka pohjautuu itse ohjelmoituun miellyttävään vuorovaikutukseen. Ihmisellä on luontainen tarve kokea mielihyvää, mutta ihminen tarvitsee myös pettymyksen ja muutoksen sietokykyä.
Ihminen on ihminen myös tekoälyn aikakaudella. Ihmiset jotka työskentelevät innovointiin, ongelmanratkaisuun tai luovuuteen perustuvilla toimialoilla tuovat esille varovaisen pitkäjänteisesti signaalia siitä, että ihmisten on hyvä kohdata toisiaan työarjessa. Myös livenä. Kysymys on inhimillisyydestä ja pehmeistä taidoista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Pehmeiden taitojen hyödyntäminen niissä tehtävissä, jotka vaativat inhimillistä kosketusta tulevat kriittisiksi.
Pehmeät taidot, inhimillinen kohtaaminen ja kunnioittava myötätuntoa tai tukea osoittava kosketus vaalivat kipinää. Työyhteisön ilmapiiri ja yksittäisen ihmisen sisäinen kipinä pitää yllä kilpailukykyä. Yritykset jotka investoivat ihmisten uniikkiuteen, inhimillisiin taitoihin ja ominaisuuksiin sekä vaalivat kokemusta teknologisen kehityksen rinnalla ovat menestyjiä myös tulevaisuudessa. Tunneäly, sujuva kommunikointi, ihmisten välinen ongelmanratkaisu, korkean tason strategia- ja ajattelujohtaminen toimivat hedelmällisenä kasvualustana liiketoiminnalle, työyhteisölle ja yksittäiselle ihmiselle.
Palataan alkuun.
Valitsen pitää kiinni unelmistani, inhimillisyydestä ja ihmisten välisistä kohtaamisista. Uuden edellä mieli on rauhallinen. Pidän huolta kipinästä. Millaisen valinnan sinä teet?
Rakkautta, iloa ja menestystä vuoteen 2024 💫
KOHDATAAN. RAKASTU MATKAAN. MENESTYTÄÄN YHDESSÄ.
